Syntymä on jokaisen ihmisen elämän suurin mullistus: vauva putkahtaa turvallisesta ja pehmeästä kohdusta meluisaan ja sekavaan maailmaan, joka on täynnä outoja valoja ja ääniä. Ei ihme, että vastasyntynyt parkaisee komeasti putkahtaessaan maailmaan.

Vauva ei syntyessään ole vielä suinkaan valmis. Aistit kehittyvät vielä ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana, ja esimerkiksi näkökyky on vastasyntyneellä huomattavan heikko. Siksi ympäristön ärsykkeet saattavat saada pienokaisessa aikaan äänekästä vastustusta.

Vauvan aistit muokkautuvat ja muovautuvat ensimmäisten elinkuukausien aikana nopeasti vaikkakin hyvin eri tahtiin. Kehityksen eritahtisuus johtuu siitä, että vauva pääsee harjoittamaan osaa aisteista jo kohdussa, kun taas toiset kehittyvät vasta syntymän jälkeen.

Vauvan kuuloaisti

Vauva oppii tunnistamaan nopeasti esimerkiksi tuttuja ääniä. Siksi äidin hyräily saa pienokaisen rauhoittumaan nopeasti. Vauva kuulee ääniä jo kohdussa, ja tätä tietämättä monet äidit tekevät oikein jutellessaan vauvalleen odotusaikana.

Mikäli jälkikasvulle haluaa järjestää turvalliset olosuhteet, kannattaa kotona suosia samanlaista äänimaisemaa kuin raskausaikana. On hyvä kuitenkin ottaa huomioon, että kohtuun pääsee vain tukahdutettuja ääniä, ja siksi esimerkiksi imurin tasainen hurina saattaa rauhoittaa levottoman vauvan. Täysin äänetön ja hiljainen ympäristö ei ole välttämättä vauvalle hyväksi, sillä jokainen ihmisenalku on jo kohdussa tottunut monipuoliseen äänimaisemaan.

Vauvan näköaisti

Vauva ei näe kohdussa juuri nenäänsä pidemmälle, ja siksi näkökyky on vastasyntyneellä huomattavasti kuuloaistia heikompi. Vastasyntynyt näkee vain noin 10–15 senttimetrin päähän tullessaan maailmaan. Myöskään silmien yhteistyö ei toimi ensimmäisinä päivinä.

Moni imettävä äiti on huomannut, että vauva katselee ruokaillessa tarkkaan äitinsä kasvoja. Tämä johtuu siitä, että kasvot ovat melkein ainoa asia, jonka vauva näkee tarkasti lähietäisyydeltä.

Hiljalleen näkökyky kehittyy, ja esimerkiksi silmien yhteistyö on kahden kuukauden ikään tultaessa kehittynyt jo huomattavasti. Nelikuukautisena värit ovat selkeytyneet, ja kuuden kuukauden ikäisenä vauva pystyy hahmottamaan pieniä yksityiskohtia.

Vauvan makuaisti

Äidin raskaudenaikainen ruokavalio vaikuttaa lapsen makumieltymyksiin: jos äiti on ollut herkkusuu, myös vauvalle maistuu makea äidinmaito.

Onneksi asia ei ole ihan näin yksinkertainen, sillä kaikki lapset pitävät makeasta syntyessään. Äidin ei siis tarvitse potea huonoa omaatuntoa, vaikka suklaa maistuisi vielä imetysaikana. Jokainen vauva saa makeasta ravinnosta luontaisesti mielihyvää. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että jos lapsen haluaa syövän monipuolisesti tulevaisuudessa, ruokavalion vaihtelevuudesta kannattaa pitää huolta jo raskaus- ja imetysaikana.

Vauvan tuntoaisti

Tuntoaisti on vauvan aisteista syntymän hetkellä kaikkein kehittynein. Tälle on luonnolliset syyt: vauva tunnustelee elämänsä ensimmäisten yhdeksän kuukauden ajan äitinsä kohdun seinämiä kaikilla raajoillaan. Tästä syystä tuntoaisti on pienille vauvoille kaikkein tärkein aisti. Lapsi oppii maailmasta tunnustelemalla esimerkiksi erilaisia materiaaleja ja pintoja.

Lapsen luonnolliseen kehitykseen kuuluu, että ensimmäisten kuuden kuukauden ajan sylissä pitäminen ja hoivaaminen ovat erittäin tärkeitä henkisen kehityksen ja turvallisuuden tunteen luomisen kannalta. Kuuden kuukauden iässä lapsi kiinnostuu luonnostaan ympäröivästä maailmasta, mutta tähän saakka on tärkeää rakentaa hyvä kiintymyssuhde molempiin vanhempiin nimenomaan fyysisen kontaktin avulla.

Vauvan hajuaisti

Vauvan hajuaisti on kehittynyt kuudennella raskauskuukaudella ja parantuu aina kahdeksaan ikävuoteen saakka. Tästä syystä vauva tunnistaa äidinmaidon hajun jo alle viikon ikäisenä.

Vauvan turvallisuuden tunteen parantamiseksi vanhempien kannattaa olla hajusteiden käytössä johdonmukaisia: sama shampoomerkki tuo vauvan elämään yllättävää vakautta. Sama pätee kaikkiin kodin tuoksuihin.

Moni äiti jättää kotiin tutuntuoksuisen paidan tai liinan, vaikka jättäisi vauvan vain hetkeksi hoitoon. Tämä on jokaisen äidin synnynnäistä viisautta, sillä mikäpä toisi vauvan elämään enemmän turvallisuutta kuin tuoksu omasta äidistä.